Ruijanpolku on hienoa ajomaastoa.
Maisema hoitanee kommentoinnin.
Mukavana yllätyksenä pääsin myös ajamaan lumisateessa. Mitä sitä nyt kesälomallaan muuta...

Saariselän jälkeen siirryttiin Levin maisemiin, missä poljettiin 13.6. Levi 24h maastopyöräkisa. Olin ilmoittautunut soolosarjaan, aika pitkälti yhtään tietämättä, mihin oikein loppupeleissä ryhdyin.
Saariselän jälkeen siirryttiin Levin maisemiin, missä poljettiin 13.6. Levi 24h maastopyöräkisa. Olin ilmoittautunut soolosarjaan, aika pitkälti yhtään tietämättä, mihin oikein loppupeleissä ryhdyin.
Tapahtuman juontaja sattui kuulemaan kahvilassa käymäni keskustelun, ja halusi tietty haastatella synttärisankaria. Ja tietty myös häämatkalla olo mainittiin. Ole siinä sitten ingognito. Ja vettä tuli taivaan täydeltä.
Jossain tiedostonpakkaushässäkässä tästä kuvasta lähti kaikki terävyys. No, eipä kuskikaan ollut enää terävimmillään. Tekniset ongelmat takakiekon paikallaan pysyvyydessä haittasivat ajoa koko ajan, ja mökillä toimiva huoltosysteemikään ei ollut paras ratkaisu. Ekakertalainen oppi paljon tästä lajista, ja Levi oli arvokas oppitunti Kangasalan kisaa varten. Ja poljin kuitenkin 200 kilometriä, mikä on kuitenkin ihan hyvin, vaikka itse sanonkin. Mutta menee ne isot pojat kovaa, aika karua oli kun Töönissoni lensi ohi kahden kierroksen jälkeen. On ne äijiä.
Pyörä kuivaustelineenä yötauolla. Mutaa piisasi.
Palkintojenjako, sateessa tietty.
Levi ei ollut viimeinen 24 tunnin kisani, aiheeseen palataan vielä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti