Lähtöpaikalla Huhtaanmäellä on hyppyrimäki. Voisin olla melko varma, että tämänkin mäkiennätys on Nykäsen nimissä.
Tällaista hienossa metsässä kiemurtelevaa nopeaa polkua reitillä on tolkuttoman paljon.
Liekö syytä ryhtyä laihdutuskuurille kun pyörä menee läpi pitkoksista?
Pitkosajelua aikalaukaisimella.
Reitin kaikki suo-osuudet eivät ole pitkostettuja. Tämäkin rahka oli hieman kostea...
...joten turvauduin tunnustelemaan reittiä tukevan sauvan kanssa toiveena edes hiukan kuivat ajokengät...
...joka oli hyvin pitkälti toiveunta tällaisessa maastossa.
Hienoa avosuomaisemaa.
Jalka kävi välillä varsin syvällä turpeessa.
Marttilan reitti on vähän tunnettu mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen, pyörällä tai jalkaisin. Laavuja ja taukopaikkoja on reitillä useita ja ne ovat hyvin hoidettuja, reittimerkinnät ovat varauksin loistavat ja maisemat ihan huippuluokkaa. Hiljaisuuttakin on tarjolla ihan eri tavalla kuin Kuhankuonolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti